Moi! Olen 21-vuotias tyttö Sloveniasta. Asuin Suomessa vaihto-opiskelijana vuoden. Miksi päätin lähteä Suomeen, tähän monen mielestä pimeään ja kylmään maahan? Muistan kun lapsena mummo usein sanoi mulle sottapytty, Marina! joskus ihan leikin varjolla. se sanoi " tiääksä, että Onerva opetti mua sen sanan? "
Onerva on nimittäin mummoni veljen suomalainen vaimo, ne asuu Kanadassa, näin niitä vain 2x elämässäni. Mä oon aina ollut kiinnostunut kielistä. Ne ovat ainoa asia, joka on järkevää minulle ja samaan aikaan minun aivoni voivat käsitellä niitä minun persoonallisuudellani. Peruskoulun aikana mua eniten kiinnosti englanti, saksan kielestä en koskaan tykännyt vaikka sitä oppin tvstä jo lapsena aika hyvin. Itävältä on Slovenian naapurimaa eli saksaa jossain vaiheessa kannattaa oppia.
Siirrytään nyt pääasiaan. Silloin peruskoulun aikana näin kadulla tytön jolla oli päälle heartagram kaulakoru. Tultuani kotiin heti googlasin mikä tuo merkki tarkoittaa ja nopeasti löysin merkityksen- HIM yhtye. Youtubestä kuuntelin joka päivä niiden biisejä. Musta tuli ykkös fani, rupesin käymään keikoilla ja lukiossa päätin oppia ihan HIM:n takia suomea. Eräänä iltapäivänä faijalle soitti yks frendi joka keskustelussa mainitsi, että hän opiskelee englantia ja häntä opettaa suomalainen nainen joka äsken muutti Sloveniaan. Tietysti halusin heti sen numeron ja jo seuravaana päivänä tapasin Tiinan joka opetti mua suomea noin seuravaa kaks vuotta, sen jälkeen muutti toiseen kaupunkiin. Opiskelu meni hyvin ja Tiina oli mukava opettaja. Ainoa asia joka mua ärsytty oli,että se ei koskaan osannut vastata mun kysymyksiin. Kahden vuoden jälkeen Tiinan muutettuaan valmistuin lukiosta ja päätin aloittaa opiskella suomea Wienin yliopistossa ihan siitä syystä koska suomen kielen opiskelua paitsi Wienin yliopistossa lähellä Sloveniaa ei ole.
Vielä nyt tuntuu siltä, että se ensimmäinen vuosi siellä oli pahin mun elämässä tähän asti. Opiskelu-ohjelma tiivistetyssä : kaikki oppiaineet oli suomen kielen opiskelua tärkempiä. Perkele olin vihainen. Kaks kertaa viikossa istuin luokkahuoneessa ei oikeestaan täynnä älykkäitä ihmisiä jotka vuoden ajassa ei pystynyt oppimaan esitellä itseään. Joskus olin jo silleen et oikeesti ihmiset menkööt himaan. Jo lokakuussa kun yliopisto vasta alkoi tiesin, et mä haluan pois ennen romahdan. Haluan Suomeen. Vihdoin kauan odotettu toive toteutui. Lähdin Tampereelle koska oon Hesassa pyörähtänyt jo monta kertaa ja halusin kokeilla jotain uutta. Mä oon aina ollut heikko saaman kavereita. Aina semmonen tunne, että teen jotain väärin vaikka en koskaan tiennyt mitä. Suomi oli mulle viimeinen yritys. Jos Suomessa asiat ei muutu paremmaksi sitten mulle toivoa ja sopivaa paikkaa tässä mailmassa ei ole sanoin ittelleni. Netin kautta olen tutustunut aika moniin suomalaisiin, jotkut niistä olikin Tampereelta . Tamperella sain nopeasti uusia kavereita, hengailin eniten suomalaisten kanssa. Usein ihmiset multa kysyy : " eikö suomalaiset epäsosiaaliisia?" vastaan : ehkä alussa mut kerron sulle yhden asian ; suomalainen kaveri on kaveri
sanan varsinaisessa merkityksessä. suomalainen auttaa, ei etsi tekosyitä, ei ole hävytön sekä itsekäs.
Mulla ei ole edes yhtä pahaa muistia Suomesta. Voisin sanoa,että mun paikka auringon alla kuten sanotaan sloveniaksi on Suomessa. Suomessa mua hyväksytään sellasena kuin olen. Voin pyöräillä humalassa tai pilvessä kolmelta aamulla sinisilla hiuksilla ja lävistyksillä laulaen baarikärpästä jos siltä tuntuu ja ei kukaan katso mua oudosti. Tuntuu vapaalta kuin lintu. Vihdoin tiedän mikä hyvä musiikkia on. Eppu Normaali, Apulanta, Happoradio, Uniklubi, Kolmas Nainen, Juice Leskinen ja paljon muita sikan hyviä bändejä voisin listata. Kesällä Tammerfestilla voitin 2 lippua Cheekin keikalle ilmassa. Keikka oli hullu, humalaiden suomalaisten kanssa oli vitun hauskaa. Suomalaiset oikeesti tietää mitä tarkoittaa juhlia. En tarvinnut jännittää juonko kaks tai viisi kaljaa. Tutustuin Cheekiin, pakko sanoa, että se on tosi ystävällinen ja yksinkertainen mies. Mun vaihto loppui heinäkuussa. Unohdin myös kertoa,että hain opiskeleen Hesaan suomea ulkomaalaisille, en päässyt koska osasta 2 puttui 0.5 pistettä, vitun puoli pistettä. Osallistujina tietysti 3/4 eestilaisia jotka on asunut Suomessa 3+ vuotta. Juice Leskinen lauloi hyvin Eesti perkeleesti, koska näin nimenomaan on. Aika kovasti masentaa, että en ole Suomessa mun kavereiden kanssa, mutta tässä elämässä en ikinä tarvitse pelätä, että jään yksin ja surullinen koska löysin mun "kodin" Suomesta ja tiedän,että mikään ei ole väärin minussa. Lopulta pitäis viel kertoa : suomalaiset, olette siistiä ja suomi on mun mielestä maailman seksikkäin kieli.
Ps:
Pydän jo etukäteen anteeksi kielioppillisia virheitä.
